Valitus kaikuu tummana

Kuin marraskuinen Kymen virta

Missä lienen ensi marraskuussa

Täytynee kysyä hauturilta

 

On ilo viininkin laulajan hyljännyt

Marraskuussa

Kolme syltä pitkä hamppuköysi

Hiljaa keinuu pihlajapuussa

 

Tässä ei ole enää mitään järkeä. Missä syövereissä ihmismieli joutuukaan rämpimään ja kohtaamaan perimmäisiä kauhuja. Ja niitä kauhuja ei mielellään kohtaisi. Tällaisesta ei voi seurata muuta kuin eläimellinen tauti ja tuskallinen kuolema.

En muuten ole ryypännyt.

 

Pelkoterveisin,

Antero Hurmerinta