torstai, 27. marraskuu 2014

Pimeys

Minä en ole nähnyt päivänvaloa viikkoihin. Olen lähtenyt jo jonkin aikaa töihin klo 16 ja palannut kotiin siinä aamukuudelta. En minä oikeastaan päivänvaloa edes kaipaa, mutta tämä jatkuva pimeys ja musta maa kaivavat mieleni perukoilta esiin juuri niitä mustia ja pimeitä asioita. Rintani päällä on valtaisa hiidenkivi, se painaa minua tukahduttaen, mutta silti en haluaisi sen alta pois koska pimeys on ollut minulle aina koti. Turvallinen ja rauhaisa paikka. Pimeyden ja mustuuden hiljaisuus rauhoittaa, se on jotain ihan muuta kuin ulkomaailman valo ja melu.

Olen muuten taas vuoden aktiivisuuden jälkeen työtön. Meinasin alkaa ryyppäämään rankasti ihan vaan siksi, että se on kivaa ja tekee minut iloiseksi.

 

"Viinaa pittää juua" -terveisin,

Antero Hurmerinta

tiistai, 14. toukokuu 2013

Tilanne on kamala

Helvetti soikoon. Olen avannut niitä portteja joita kenenkään ei pitäisi koskaan avata. Olen ryypännyt ja päästänyt demoneita sisääni. Ne vahvistuvat päivä päivältä ja kohta ottavat vallan kokonaan.

Krapula kolmatta päivää, rahattomuus, työttömyys ja murhe. Ei tästä taida tulla mitään.

 

kekkeruusiterveisin,

Antero Hurmerinta

maanantai, 3. syyskuu 2012

Minä voin todella huonosti

Olin perjantaina Lahdessa, ravintola Roosterissa, viettämässä erittäin huonoa elämää. Join todella paljon Kossua. Oli ihan kivaa, kunnes tuli lauantaiaamu.

Oksensin ja paskansin ja pierin. Aamusta olo krapula oli vielä TOP-30 listan häntäpäässä, mutta kipusi iltapäivää kohden viiden kauheimman kohmelon joukkoon. Asiaa eivät suinkaan auttaneet ikävä seura, BUZZ!- niminen pleikkaripeli, eikä Kossu. Kossun myötä tulin vain kovaan känniin, mutta krapula säilyi. Kävimme kebabbilassa "nauttimassa" lättyjä ja lihakasoja. Iskenderiäni en kyennyt syömään enempää kuin puolet. Oksetti kamalasti ja pyörrytti. Syljeskelin suolilimaa ja pieneliöitä. Ravintelista lähdettyämme uskaltauduin polttamaan sätkän. Olo huononi kohisten, ihan oikeasti, korvissani kohisi.

Sunnuntaina itkin, pelkäsin ja näin painajaisia. Ripuloin.

Tänään, maanantaina, minua pelottaa aivan kamalasti. Komodonvaraanit sun muut shoggothit liikkuvat ympäri kämppää ja pistorasioista tulee tappavaa säteilyä. Mahaa korventaa, tekee huonoa.


"kuolenluultavastitänäänvittumitäpaskaakamalaoloöööäää"- terveisin,

Antero Hurmerinta

maanantai, 16. huhtikuu 2012

Valintojen äärellä

Edellisellä viikolla tapahtui kauheita. Menin treenikämpälle äänittelemään. Eihän niistä äänityshommista mitään tullut, kossuhommista taas senkin edestä. Minut myös sipuloitiin. Yksi sankari tuli voimiensa tuntoon ja minä onneton olin niin humalassa, että läskini tummui.

Krapula oli/on kauhea, jatkuu paraikaa kolmatta päivää. Elämäni kauhein krapula, minä en kestä enää tällaisia. Olenkin siis päättänyt vääntää korkin kiinni. Ei tiukkaan, mutta kuitenkin. Tupakinpoltonkin heitän. Tästälähtien vietän raittiimpaa elämää ja keskityn hyviin animesarjoihin, lihasten kasvattamiseen ja saatananpalvontaan.

Peljäten odotan viinakramppia.

 

Lopunajanterveisin,

Antero Hurmerinta

perjantai, 30. maaliskuu 2012

Kuusankosken kevät

Rakastuneita pareja, pörrääviä kärpäsiä, koloistaan kaivautuneita juoppoja ja minä. Minä voin huonosti, vituttaa kaikki. Tulisi jo talvi.

Ottaa niin paljon kupoliin, etttei viitsi edes ryypätä. Jos tästä keväästä selviän, niin seuraavaa en tahdo enää kohdata.

 

Haistakaa paska,

Antero Hurmerinta